Vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä noin 148 miljoonaa euroa, Finanssiala ry:n pankkitiedoista käy ilmi. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan noin 75,5 miljoonaa euroa, mutta rikollisille päätyi silti noin 72,5 miljoonaa euroa. Palautusten osuus parani selvästi vuoteen 2024 verrattuna, mutta menetetty rahamäärä on edelleen merkittävä ja huolestuttava Suomen markkinoilla.
Tekoäly — rikollisten työkalu ja pankkien apuri
Teknologia muokkaa huijausympäristöä monella tavalla. Tekoäly (AI) mahdollistaa massatuotannon uskottavista valeprofiileista ja korkealaatuisista suomenkielisistä huijausviesteistä, mutta samat koneoppimisen ja luonnollisen kielen käsittelyn menetelmät auttavat myös pankkeja tunnistamaan poikkeamia ja petoksia reaaliajassa. Suomessa pankkien petostorjunta hyödyntää yhä enemmän kielispesifejä malleja, jotka tunnistavat suomen kielen ilmaisutavat ja paikalliset maksutavat paremmin kuin globaalit mallit.
Eniten rahaa meni kalasteluhuijauksiin
Tietojenkalastelu oli rahamääräisesti suurin uhka: kalasteluhuijauksissa meni yli 53 miljoonaa euroa, joista pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan noin 31,2 miljoonaa. Vuonna 2025 laskettiin ensimmäistä kertaa kalasteluhuijausten torjuntaprosentti (76 %). Lähes 17 000 suomalaista joutui kalastelun kohteeksi – pankeilta pelastettiin rahaa noin 13 000 asiakkaan osalta.
Uusi erottelu: turvatilihuijaukset
Turvatilihuijaukset erotettiin omaksi kategoriaksi; niiden kautta vietiin 38,4 miljoonaa euroa, josta pankit estivät tai palauttivat 23,8 miljoonaa. Tyypillisessä huijauksessa rikollinen soittaa pankin nimissä ja ohjeistaa siirrosta "turvatilille" — tällaista tilitiliä ei ole olemassa. Suomalaisille käyttäjille tämä on keskeinen varoitussignaali: pankit eivät koskaan pyydä asiakasta hyväksymään turvasiirtoa puhelimitse.
Teknisiä torjuntakeinoja ja suositukset
Pankit sijoittavat yhä enemmän kyberturvallisuuden, koneoppimisen poikkeama-analytiikan ja monivaiheisen tunnistautumisen (MFA) kehitykseen. Ominaisuuksia, joita suomalaiset pankit ja fintech-palvelut ovat ottaneet käyttöön:
- Reaaliaikainen transaktioseuranta ja poikkeamahälytykset
- Kielikohtainen luonnollisen kielen analyysi (suomi)
- Biometrinen tunnistautuminen ja vahva sähköinen tunnistus
- Palveluintegraatio viranomaisvaroituksiin ja katoamisilmoituksiin
Vertailuna globaaleihin trendeihin Suomi hyötyy vahvasta pankkijärjestelmästä ja korkeasta digitaalisen tunnistautumisen kattavuudesta, mutta AI:n väärinkäyttö lisää riskejä myös täällä. Yrityksille ja kuluttajille suositellaan päivittämään turvallisuusasetukset, aktivoimaan kaksivaiheinen tunnistus ja ilmoittamaan epäillyistä huijauksista välittömästi pankille ja poliisille.
Miksi tämä koskettaa juuri Suomea?
Suomalaiset käyttävät paljon sähköisiä pankkipalveluja ja odottavat palveluiden olevan saatavilla suomeksi. Tämä tekee suomalaisesta verkkoekosysteemistä houkuttelevan kohteen sekä rikollisille että puolustajille. Parantamalla paikallista tekoälypohjaista petostorjuntaa ja kouluttamalla käyttäjiä huijausten tunnistamiseen voidaan pienentää sekä taloudellisia menetyksiä että luottamusiskuja digitaalisiin palveluihin.
"Olen tietoturva-asiantuntija ja seuraan kyberturvallisuuden trendejä. Diginissä jaan vinkkejä ja uutisia, joilla pysyt turvassa digitaalisessa maailmassa."
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.