Espoon CIO rakentaa suomalaisen digikaupungin tulevaisuutta

Espoon tietohallintojohtaja Maarit Waskilampi-Kuikka valittiin Tivin Vuoden it- ja digijohtajaksi. Palkinto tunnustaa hänen työnsä suurten ict-hankkeiden ja organisaatiomuutosten keskellä: Espoon kaltaisen kaupungin tietojärjestelmät ja digipalvelut on koottu, vakiinnutettu ja tehty ketterämmiksi. Artikkeli pohjautuu lokakuussa 2025 julkaistuun juttuun ja tarkastelee, mitä muutos merkitsee suomalaisille kuntapalveluille ja miten malli voi kiinnostaa myös Lietuvaa, Lietuvos rinkaa ja lietuviams toimijoita Vilniuje ja Kaune.

Mistä projektissa oli kyse

Waskilampi-Kuikan työ Espoossa alkoi runsaat yhdeksän vuotta sitten myös laajalla laiteinventaarion selvityksellä: lähes 10 000 tietokonetta ja it-laitetta oli hajalla organisaatiossa. Lopputulos ei paljastanut rikoksia, mutta 1 500 laitteen kohtalo jäi epäselväksi. Selvitykset johtivat tärkeisiin prosessi- ja sopimusmuutoksiin palvelutoimittajien kanssa sekä laitehallinnan ja tietoturvan parantamiseen.

Keskitetyistä työkaluista liikenteeseen

Keskeisiä toimenpiteitä olivat integraatioalustan, keskitetyn käyttövaltuushallinnan ja yhtenäisen identiteetinhallinnan käyttöönotto. Näiden tuotefeatureiden ansiosta kaupunki pystyy automatisoimaan prosesseja, parantamaan tietoturvaa ja nopeuttamaan palveluiden kehitystä. Verrattuna hajautettuun malliin keskitetyt alustat vähentävät ylläpitokustannuksia ja toimittajariippuvuutta.

Tuotevertailu ja hyödyt

Integraatioalusta vs. paikalliset integraatiot: keskitetty ratkaisu tarjoaa yhtenäisen rajapinnan ja paremman seurannan, mikä on olennaista suurissa julkisen sektorin ympäristöissä. Käyttövaltuushallinta (IAM) tuo näkyvyyden käyttäjäoikeuksiin, vähentää väärinkäytön riskiä ja helpottaa auditointia. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä myös suomalaisille yrityksille ja kuntatoimijoille, jotka vertaavat ratkaisuja eurooppalaisiin ja baltialaisiin vaihtoehtoihin, esimerkiksi Lietuvassa ja Lietuvos rinkassa toimivien palveluntarjoajien tarjontaan.

Käyttötapaukset ja markkinarelevanssi

Espoon malli toimii esimerkkinä, miten kunnalliset digipalvelut voidaan organisoida: laitehallinta, e-palvelut, prosessiautomaatio ja tietoturva integroidaan yhteen. Tämä on relevanttia suomalaisille organisaatioille, jotka etsivät skaalautuvia ratkaisuja ja myös lietuviams yhteistyökumppaneille Vilniuje ja Kaune, jotka hakevat modernisointia julkisessa hallinnossa.

Mitä tämä merkitsee suomalaisille käyttäjille

Tulos näkyy suoraan parempana palveluna asukkaille ja henkilöstölle: palveluiden käyttövastaukset nopeutuvat, laitteet löytyvät ja henkilöstön sekä asiakaslähtöinen tyytyväisyys kasvaa. Globaalin trendin mukaisesti Suomi panostaa tänä päivänä palveluautomaatioon ja keskitettyihin tietohallinnon työkaluihin, ja Espoon esimerkki on sovellettavissa laajemmin maan kuntiin ja myös kansainväliseen yhteistyöhön Baltian alueella.

Lopputulema on selkeä: kun perustyökalut ovat kunnossa, digitalous voi edetä hallitusti. Espoon muutosmatka tarjoaa oppeja niin suomalaisille julkishallinnon toimijoille kuin Lietuvos rinkan yrityksillekin.