Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on uudistanut määräyksensä viestintäverkkojen kriittisistä osista. Uusi määräys, joka astuu voimaan 19.12.2026 ja korvaa toukokuun 2021 version, laajentaa tulkintaa siten, että myös osa 5G-verkon tukiasemista voidaan katsoa verkon kriittiseksi komponentiksi. Muutos koskee erityisesti tukiasemia, joissa on toiminnallisuuksia, jotka ohjaavat verkkoon pääsyä tai liikennettä olennaisesti — esimerkiksi autonomisia päätöksiä, tekoälyn tai koneoppimisen avulla toimivaa liikenteenhallintaa.
Mitä teknologianeutraali määrittely tarkoittaa käytännössä?
Määräys on teknologianeutraali, eli se kattaa kaikenlaiset viestintäverkkotekniikat, mutta Traficom täsmentää, että 4G- ja 5G-verkkojen erityispiirteet huomioidaan erikseen. Erityisesti radioverkon autonomiaa lisäävät toiminnot, AI-/ML-pohjainen päätöksenteko ja tukiasemien kyky kontrolloida verkkoon liittymistä nostavat laitteet tarkastelun piiriin.
Vaikutukset operaattoreille ja paikallisverkoille
Dokumentointi- ja tunnistusvelvoitteet
Uusi määräys velvoittaa teleoperaattoreita tunnistamaan ja dokumentoimaan viestintäverkkojensa kriittiset osat sekä niissä käytetyt komponentit. Velvoite koskee paitsi yleisiä televerkkoja myös kriittisiä erillisverkkoja: ydinvoimaloiden, satamien, lentoasemien ja muiden yhteiskunnallisesti merkittävien toimijoiden verkkoja, jotka on liitetty yleiseen viestintäverkkoon.
Hankinnat ja verkkojen elinkaari
Määräys ohjaa operaattoreita ja paikallisverkkotoimijoita suunnittelemaan uusien sukupolvien verkkoja, laitehankintoja, rakentamista, ylläpitoa ja hallintamalleja turvallisuus- ja hyväksymiskriteerit mielessä. Traficomin linjaus ei kuitenkaan tarkoita valmistajakiellon yleistä käyttöönottoa; sen tarkoitus on määritellä, mihin osiin poistomääräys voi kohdistua, jos laitteesta arvioidaan olevan riski kansalliselle turvallisuudelle (sähköisen viestinnän palveluista annettu laki 917/2014).

Tuoteominaisuudet, vertailu ja käyttötapaukset
Teknisesti kriittisiksi katsottavat tukiasemat voivat sisältää ominaisuuksia kuten paikallista liikenteen suodatuslogiikkaa, itsenäisiä päätösmoottoreita, etähallintatoimintoja ja AI-avusteista optimointia. Vertailussa perinteisiin, passiivisempiin tukiasemiin nämä laitteet vaativat tiukempaa auditointia ja komponenttitason läpinäkyvyyttä. Käyttötapauksina korostuvat teollisuuden IoT, kriittiset infrastruktuurit, hätätilanteiden viestintä sekä autonomiset liikennejärjestelmät.
Miten tämä vaikuttaa suomalaisiin kuluttajiin ja yrityksiin?
Suomessa operaattorit kuten Elisa, Telia ja DNA voivat joutua tarkentamaan hankintaprosessejaan ja dokumentointia tarjotakseen turvallisia ja läpinäkyviä 5G-ratkaisuja. Yritykset, jotka rakentavat yksityisiä 5G-verkkoja tai liittävät teollisuuslaitteita nettiin, joutuvat ottamaan huomioon uuden määräyksen vaatimukset laitevalinnoissa ja ylläpidossa. Kuluttajille vaikutus näkyy epäsuorasti parempana verkon turvallisuutena ja vakaampina palveluina.
Vertailu Baltiaan: Lietuva ja Lietuvos rinka
Vertailussa Baltian suuntauksiin esimerkiksi Lietuva on edennyt 5G:n kaupallisessa käyttöönotossa eri tahtia, ja Lietuvos rinka osoittaa mielenkiintoa sekä kansainvälisiin että paikaisiin toimijoihin. Kaupungit kuten Vilniuje ja Kaune ovat olleet testialustoina eri 5G-palveluille. Suomen linjaus voi toimia esikuvana tai peilinä Liettualle ja muille lähiympäristön markkinoille, kun sääntely ja turvallisuusvaatimukset kovenevat Euroopassa.
Edut ja haasteet
Uudistus parantaa kansallista kyberturvallisuutta, lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa hallitsemaan toimittajariskejä. Haasteina ovat lisääntyvät kustannukset operaatioissa, pidemmät hankintaprosessit ja tarve uudelle osaamiselle verkonhallinnassa. Erityisesti pienemmät paikallisverkkotoimijat saattavat tarvita tukea dokumentointi- ja auditointivaatimusten täyttämiseen.
Yhteenvetona Traficomin määräys kiristää pelisääntöjä: 5G-tukiasemien rooli tullaan arvioimaan aiempaa tarkemmin, kun niissä on verkonkäyttöä ja liikenteenhallintaa ohjaavia toimintoja. Tämä vaikuttaa niin laitehankintoihin, verkkojen suunnitteluun kuin operaattoreiden vastuisiin Suomessa ja vertailukohteissa kuten Liettuan markkinoilla.




Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.