Arska-robotit Suomessa: terveydenhuollon uusi mahdollisuus

Pohjoismaiden johtavilla teknologia- ja teollisuusmessuilla Helsingissä nähtiin Arska-niminen humanoidirobotti, joka keräsi kävijöiden huomion yhdistämällä robotiikkaa, automaatiota ja tekoälyä. Useimmat esineiden ja ohjelmistojen osat on valmistettu Kiinassa, mutta laite herättää kysymyksiä siitä, miten vastaavia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää Suomessa ja lähialueilla kuten Lietuvassa.

Mistä Arska on tehty ja miksi se ei ole täysin kotimainen?

Robotiikkaan erikoistuneen oululaisen yrityksen Probotin toimitusjohtaja Matti Tikanmäki kertoi, että Arska ja sen robottikoira ovat tuotantoketjultaan kiinalaisia. Suomella on osaamista ohjelmistokehityksessä ja tutkimuksessa, mutta täyden tuotantoketjun rakentaminen edellyttää merkittäviä investointeja, laajempaa valmistuskapasiteettia ja kehityshenkilöstöä.

Tuoteominaisuudet ja käyttöliittymä

Arskassa yhdistyvät humanoidimuoto, vuorovaikutteinen tekoäly ja useita sensoreita. Robotissa ei ole perinteisiä kasvonpiirteitä, mikä on osin suunnitteluratkaisu—käyttäjäkokemusta painotetaan ääniohjauksella, eleillä ja näytöllä. Arska tukee sovelluksia, jotka vaativat ihmismäistä vuorovaikutusta, mutta saatavuus suomeksi ja paikallisille markkinoille vaatii räätälöintiä.

Käyttötapaukset Suomessa ja Baltian markkinoilla

Asiantuntijat näkevät suurimman potentiaalin terveydenhuollossa ja asiakaspalvelussa: vastaanottoapu, muistutukset, ohjaus ja potilasyhteydenpidon tukeminen. Myös julkiset tapahtumat ja vähittäiskauppa voisivat hyötyä humanoidiratkaisuista. Lietuva ja Lietuvos rinka voivat toimia kiinnostavina markkina-alueina pilotointiin—esimerkiksi Vilniussa tai Kaunessa (Kaune) käytössä olevat ratkaisut voisivat tarjota vertailukohtia suomalaisille toimijoille ja liike-elämälle.

Vertailu ja markkinarelevanssi

Vertailtaessa Kiinan, Yhdysvaltojen ja Suomen lähtökohtia näkyy ero kapasiteetissa ja pääomassa. Suomalaisilla tutkimuslaitoksilla on jo joitain humanoidialustoja, mutta laajamittainen tuotanto ja kaupallistaminen vaatisivat verkostoitumista, investointeja ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomen kuluttajat ja organisaatiot arvostavat selkeää tietoturvaa ja suomenkielistä tukea, mikä tulee huomioida, jos laitteita tuodaan markkinoille Suomessa tai liitytään yhteistyöhön lietuviams partnerien kanssa.

Edut ja haasteet

Edut: parannettu potilaskokemus, työtaakan helpotus henkilökunnalle ja uudet palvelumallit. Haasteet: korkeat kehityskustannukset, tarve osaajille ja lokalisaatio (esim. suomen- ja liettuan kieli). Lisäksi kysytään, voiko robotti olla humoristinen tai empaattinen — tämä riippuu pitkälti ohjelmoinnista ja käyttöliittymän suunnittelusta.

Lisätietoja ja koko haastattelu löytyvät messuvideolta. Juttu korjattu 6.11.2025 klo 10.15: otsikkoa tarkistettu — humanoidirobotin tuotanto ei ole kokonaan suomalainen.