Peter Sarlin: Silo AI, kaksoisverotus ja Suomen tekoäly

Viime vuoden suurin suomalainen yrityskauppa oli Silo AI:n myynti amerikkalaiselle puolijohdejätti AMD:lle. Kauppahinta oli noin 615 miljoonaa euroa, ja yksi Silo AI:n perustajista ja toimitusjohtaja Peter Sarlin hyötyi kaupasta merkittävästi: hänen osuutensa yhtiöstä oli lähellä 40 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 222 miljoonan euron verotettavaa tuloa. Kuitenkin Sarlin ei noussut yksityistulojen rankingin kärkeen, koska omistus oli kanavoitu hänen oman yhtiönsä kautta.

Kaksoisverotus: Suomen verojärjestelmän arkipäivä – ja kiistanaihe

Sarlinin Post Scriptum -yhtiö maksoi viime vuonna noin 45 miljoonaa euroa veroja, pääosin AMD-kaupasta aiheutuneita. Jos rahat nostettaisiin konsernin ulkopuolelle henkilön henkilötilille, verot maksettaisiin uudelleen. Sarlin korostaa, ettei kyse ole verosuunnittelusta vaan valinnasta – hän halusi pitää yhtiön Suomessa ja kantaa verovelvoitteet kotimaahan. Samalla hän toteaa, että järjestelmä kaipaisi hienosäätöä, jotta menestyneiden yrittäjien kannattaisi sijoittaa voittojaan takaisin Suomeen sen sijaan, että perustaisivat holding-yhtiöitä ulkomaille välttääkseen mahdollisen kaksoisverotuksen.

Raha ei ole muuttanut arkea – tutkijan tausta näkyy

Vaikka Silo AI:n myynti näkyy Sarlinin tuloissa, hän kertoo elämänsä pysyneen pitkälti samana: ajoneuvo, koti ja arki ovat ennallaan. Sarlinin ura on vahvasti akateeminen — väitöskirja koneoppimisen soveltamisesta taloustieteeseen ja työt Euroopan keskuspankissa, IMF:ssä ja Suomen Pankissa. Tämä tutkimuspohja näkyy myös hänen näkemyksissään siitä, mitä merkityksellisyys työssä tarkoittaa: kompensaatio ei ole koskaan ollut tärkeintä, vaan vaikutuksellisuus.

Silo AI jatkaa osana AMD:tä – Helsinki globaalina tekoälykeskuksena

Myynti ei merkinnyt päätepistettä: Silo AI toimii nyt AMD:n globaalina tekoälylaboratoriona, jonka pääkonttori jää Helsinkiin. Viimeisen vuoden aikana Sarlin on integroinut Silo AI:n osaksi AMD:n organisaatiota ja pyrkinyt varmistamaan, että suomalaisen tiimin vaikutus näkyy myös globaalissa tekemisessä. Tämä antaa Suomelle ja Helsinkiille vahvemman aseman kansainvälisessä tekoälykentässä – erityisesti kun verrataan tilannetta Baltian markkinoihin, kuten Lietuvaan ja sen kasvavaan teknologia-ekosysteemiin (Vilniuje ja Kaune kasvaa startup-toimintaa), Suomessa on mahdollisuus profiloitua korkeatasoisen tutkimuksen ja teollisen yhteistyön välissä.

Teknologiapainopisteet ja yhteistyö

Silo AI osallistuu nyt AMD:n hankkeisiin, joiden kumppaneina on muun muassa OpenAI:n kaltaisia toimijoita. Tämä avaa suomalaisille tutkijoille ja yrityksille pääsyn projekteihin, joissa vaaditaan suuria laskennallisia resursseja ja tiivistä teollista yhteistyötä — resursseja, joita kotimaisilta toimijoilta itseltään löytyy vain rajoitetusti.

Tuoteominaisuudet, vertailu ja käytännön käyttötapaukset

Silo AI:n ja AMD:n yhteistyö yhdistää suomalaisen tutkimusosaamisen ja AMD:n laite- ja arkkitehtuuriosaamisen. Keskeisiä piirteitä ovat:

• Suuret laskentaresurssit ja sirupohjainen optimointi, kilpailukykyinen vaihtoehto Nvidialle
• Asiantuntijaosaaminen koneoppimisessa, luonnollisen kielen käsittelyssä ja turvallisessa tuotantoon vientiin liittyvissä ratkaisuissa
• Mahdollisuus tehdä tutkimuslähtöistä kehitystä nopeasti skaalautuvaan tuotteistukseen

Vertailussa Nvidiaan Silo AI:n etu on sen kyky yhdistää eurooppalainen etiikka- ja tietosuojalähtöisyys sekä läheinen kytkös yliopistoihin. Tämä voi olla merkittävä kilpailuetu suomalaisille ja eurooppalaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat ratkaisuja, joissa data ja toimintatavat noudattavat EU:n sääntelyä ja lokalisaatiovaateita (esim. suomenkielinen tuki ja dokumentaatio).

Käyttötapaukset Suomessa ja Baltian markkinoilla

Suomalaisyritykset voivat hyödyntää Silo AI:n osaamista mm. teollisessa optimoinnissa, terveysteknologiassa, turvallisuusratkaisuissa ja julkishallinnon datan analysoinnissa. Baltian markkinat (Lietuva, Vilniuje ja Kaune) tarjoavat edullisen kasvualustan yhteistyöhankkeille: yritykset Lietuvoissa (Lietuvos rinka) ja Suomessa voivat muodostaa synergioita, joissa suomalainen tutkimus ja baltialainen ketteryys kohtaavat.

Sijoitukset, säätiö ja tulevaisuuden visio

Sarlin on ohjannut osan varoista kollektiiviseen vaikuttamiseen: Foundation PS -säätiö rahoittaa pitkäjänteistä tekoälytutkimusta ja teki 10 miljoonan euron lahjoituksen 13 tekoälyprofessuurin perustamiseen eri yliopistoihin Suomessa. Post Scriptum puolestaan investoi yrityksiin, kuten Nest AI:hin, joka kehittää älykkäitä miehittämättömiä järjestelmiä ja toimii myös Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on luoda sekä akateeminen että kaupallinen jatkumo, joka kasvattaa suomalaisen tekoälyn vaikuttavuutta globaalissa kilpailussa.

Mitä tämä merkitsee suomalaisille kuluttajille ja yrityksille?

Yhteenvetona Silo AI:n ja AMD:n liitto tuo Suomelle parempia mahdollisuuksia rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tekoälypalveluita, lisää työpaikkoja huipputeknologian piirissä ja vahvistaa Helsinkiä globaalina tekoälykeskuksena. Verokysymykset nousevat kuitenkin esiin: miten järjestelmä kannustaa menestyjiä sijoittamaan takaisin Suomeen? Sarlinin viesti on selvä — menestys kannattaa pitää täällä ja luoda selkeämmät kannusteet, jotta Suomesta syntyy lisää tekoälymiljonäärejä ja työpaikkoja, jotka hyödyttävät koko ekosysteemiä.